katukilpi
substantiivi
-
liikennemerkki joka osoittaa kadun nimen
Katukilpi oli kulunut ja likainen.
Taivutus
yks. nom. katukilpi, yks. gen. katukilven, yks. part. katukilpeä, yks. ill. katukilpeen, mon. gen. katukilpien, mon. part. katukilpiä, mon. ill. katukilpiin.
Esimerkit
Kaupungilla on esillä vanhoja katukilpiä.
Katukilpi ohjasi meidät oikeaan suuntaan.
Uusi katukilpi oli asennettu kadunkulmaan.
Etymologia
'Katu': tie, 'kilpi': merkki tai levy, yleensä informatiivinen
Käännökset
Riimisanakirja
katukilpi rimmaa näiden kanssa:
kilpi, linjakilpi, vaakunakilpi, liikekilpi, koekilpi, nimikilpi, rekisterikilpi, ovikilpi, vuorenkilpi, avainkilpi
Läheisiä sanoja
katukaupustelija, katukaupustelu, katukeittiö, katukilpi, katukivetys, katukiveys