katupoika
substantiivi
-
lapsi tai nuori, joka viettää paljon aikaa katujen varrella
Hän oli tunnettu katupoika omalla asuinalueellaan.
Taivutus
yks. nom. katupoika, yks. gen. katupojan, yks. part. katupoikaa, yks. ill. katupoikaan, mon. gen. katupoikien katupoikain, mon. part. katupoikia, mon. ill. katupoikiin.
Esimerkit
Katupoika juoksi iloisesti leikkien kadulla.
Hän ystävystyi erään katupojan kanssa.
Katupoika myi lehtiä ohikulkijoille.
Etymologia
'Katu': tie, 'poika': nuori mies
Käännökset
| englanti |
street urchin, guttersnipe gamin |
Riimisanakirja
katupoika rimmaa näiden kanssa:
pikkupoika, serkkupoika, koulupoika, rippikoulupoika, juoksupoika, solttupoika, tonttupoika