kaukokaipuu
substantiivi
-
ikävä ja halu kaukaisiin paikkoihin tai aikoihin
Hänen kaukokaipuunsa ajoi hänet matkustamaan ympäri maailmaa.
Taivutus
yks. nom. kaukokaipuu, yks. gen. kaukokaipuun, yks. part. kaukokaipuuta, yks. ill. kaukokaipuuseen, mon. gen. kaukokaipuiden kaukokaipuitten, mon. part. kaukokaipuita, mon. ill. kaukokaipuisiin kaukokaipuihin.
Esimerkit
Hänessä heräsi voimakas kaukokaipuu.
Kaukokaipuu vei hänet uusiin seikkailuihin.
Kirjoitus hehkui syvää kaukokaipuuta.
Etymologia
Muodostettu sanoista 'kauko-' ja 'kaipuu'.
Käännökset
| ranska | bougeotte (f), errance |
| saksa | Fernweh, Wanderlust (f) |
| kreikka | φιλαποδημία (f) = philapodimía qualifier (f)ormally |
Riimisanakirja
kaukokaipuu rimmaa näiden kanssa:
kaipuu, kuolemankaipuu, vapaudenkaipuu, kauneudenkaipuu, hellyydenkaipuu, iäisyyskaipuu
Liittyvät sanat
kaipuuLäheisiä sanoja
kaukohakulaite, kaukoheitto, kaukojuna, kaukokaipuu, kaukokantoinen, kaukokartoitus