kaukolaukaisu
substantiivi
-
toiminto, jolla voidaan käynnistää jokin kauempana oleva laite
Kaukolaukaisu on kätevä ominaisuus monissa kameramalleissa.
Taivutus
yks. nom. kaukolaukaisu, yks. gen. kaukolaukaisun, yks. part. kaukolaukaisua, yks. ill. kaukolaukaisuun, mon. gen. kaukolaukaisujen kaukolaukaisuiden kaukolaukaisuitten, mon. part. kaukolaukaisuja kaukolaukaisuita, mon. ill. kaukolaukaisuihin.
Esimerkit
Kaukolaukaisu toimii hyvin luontokuvauksessa.
Hän käytti kaukolaukaisua saadakseen täydellisen kuvan.
Kaukolaukaisu helpottaa tarkkojen kuvien ottamista.
Etymologia
koostuu sanoista 'kauko' (etäisyys) ja 'laukaisu' (ampuminen)
Käännökset
Läheisiä sanoja
kaukolainaus, kaukolasit, kaukolaukaisin, kaukolaukaisu, kaukolaukaus, kaukoliikenne