kaulus
substantiivi
-
Paidan tai takin yläosa, joka kiertää kaulaa
Paidan kaulus oli taitettu siististi.
Taivutus
yks. nom. kaulus, yks. gen. kauluksen, yks. part. kaulusta, yks. ill. kaulukseen, mon. gen. kaulusten kauluksien, mon. part. kauluksia, mon. ill. kauluksiin.
Esimerkit
Kaulus oli tyylikäs ja huoliteltu.
Hän nosti kauluksensa ylös tuulta vastaan.
Kaulus voi olla osa muotia.
Useille oli ommeltu varta vasten aikuisten frakkeja, pojille pantu kova kaulus ja käsiin pienet säämiskähansikkaat, tytöille laitettu leveät rimssuhameet ja annettu viuhka käteen ja palmikot kierretty päälaelle
Etymologia
Perussana
Käännökset
Slangisanakirja
-
kraba
-
kraga
-
krava
Riimisanakirja
kaulus rimmaa näiden kanssa:
laakakaulus, kriminnahkakaulus, kilpikonnakaulus, paitakaulus, karvakaulus, sadekaulus, pikeekaulus, tukikaulus, saalikaulus
Liittyvät sanat
tärkätä, paitakaulus, papinkaulus, merimieskaulus, herrainkaulusLäheisiä sanoja
kaulita, kauluksennappi, kauluri, kaulus, kaulushaikara, kaulushöyhen