kauneus

substantiivi

  1. Ominaisuus, tila tai ominaisuus, joka on miellyttävä aisteille

    Hänen kauneutensa veti kaikkien huomion puoleensa.
Taivutus

yks. nom. kauneus, yks. gen. kauneuden, yks. part. kauneutta, yks. ill. kauneuteen, mon. gen. kauneuksien, mon. part. kauneuksia, mon. ill. kauneuksiin.

Synonyymisanakirja

kauneus

  1. ihanuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kauneus on katsojan silmässä.
Hän ihasteli luonnon kauneutta.
Kauneus voi ilmetä monin tavoin.

Etymologia

Perussana

Sanonnat

"Ei kauneus ole kaikki, Jaska Jokunen Minä rakastun aina tyttöihin jotka tuoksuvat kirjastolta Eppu."

"Kaikki kauneus ja puhtaus ovat onnea."

"Kauneus ei mene koskaan liiallisuuksiin."

"Kauneus ilman ymmärrystä on tyhjä rakkaus."

"Kauneus on ainoa katseen anteeksiantamaton loukkaus."

Riimisanakirja

kauneus rimmaa näiden kanssa:

luonnonkauneus, naiskauneus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

ominaisuudennimi, sielukkuus, substantiivi, hurmata, lakastua

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro