kaunokki

substantiivi

1. kasvisuku, johon kuuluu myös Suomessa luonnonvaraisena kasvavia lajeja

   Näin kauniin kaunokin metsässä.

Taivutus

yks. nom. kaunokki, yks. gen. kaunokin, yks. part. kaunokkia, yks. ill. kaunokkiin, mon. gen. kaunokkien, mon. part. kaunokkeja, mon. ill. kaunokkeihin.

Synonyymisanakirja

kaunokki

1. kaunokit, Centaurea-suku, isokaunokki, Centaurea americana, aluskasvi, varpu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän oli koulun kaunokki.
Kaunokki istui puistossa lukien.
Kaunokki oli kaikkien suosikki.

Käännökset

Riimisanakirja

kaunokki rimmaa näiden kanssa:

ahdekaunokki, ruiskaunokki

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kaunokirjallinen, kaunokirjallisuus, kaunokirjoitus, kaunokki, kaunoluistelija, kaunoluistelu