kaunosielu
substantiivi
-
henkilö jolla on herkkä ja syvällinen mieli
Hän on todellinen kaunosielu.
Taivutus
yks. nom. kaunosielu, yks. gen. kaunosielun, yks. part. kaunosielua, yks. ill. kaunosieluun, mon. gen. kaunosielujen, mon. part. kaunosieluja, mon. ill. kaunosieluihin.
Esimerkit
Hän oli oikea kaunosielu.
Kaunosielu vaeltaa taiteen maailmassa.
Kirjailijassa asuu kaunosielu.
Etymologia
Muodostettu sanoista 'kauno' ja 'sielu'.
Käännökset
Liittyvät sanat
esteettiLäheisiä sanoja
kaunopuheinen, kaunopuheisesti, kaunopuheisuus, kaunosielu, kaunosieluinen, kaunosilmä