kavallus
substantiivi
-
rikos, jossa rahaa tai omaisuutta otetaan epärehellisesti itselle
Hän sai tuomion kavalluksesta.
Taivutus
yks. nom. kavallus, yks. gen. kavalluksen, yks. part. kavallusta, yks. ill. kavallukseen, mon. gen. kavallusten kavalluksien, mon. part. kavalluksia, mon. ill. kavalluksiin.
Esimerkit
Häntä syytettiin vakavasta kavalluksesta.
Kavallusjutut uutisoitiin laajasti mediassa.
Kavallus paljastui tilintarkastuksen yhteydessä.
Etymologia
Alkuperä sanasta 'kavallukse'
Käännökset
Riimisanakirja
kavallus rimmaa näiden kanssa:
maankavallus, veronkavallus, pesänkavallus, taivallus, oivallus, sivallus, ruoskansivallus
Liittyvät sanat
virkarikos, laajuus, rikos, suorittaaLäheisiä sanoja
kavalasti, kavaljeeri, kavalkadi, kavallus, kavaltaa, kavaltaja