keihäänterä
substantiivi
-
keihään terävä osa
"Keihäänterä oli tylsä."
Taivutus
yks. nom. keihäänterä, yks. gen. keihäänterän, yks. part. keihäänterää, yks. ill. keihäänterään, mon. gen. keihäänterien keihäänteräin, mon. part. keihäänteriä, mon. ill. keihäänteriin.
Esimerkit
Keihäänterä on teroitettava ennen kilpailua.
Hän varmisti keihäänterän kunnon.
Keihäänterä tekee heitosta tarkemman.
Käännökset
Riimisanakirja
keihäänterä rimmaa näiden kanssa:
sahanterä, kuokanterä, sukanterä, kairanterä, poranterä, partakoneenterä, viikatteenterä, kirveenterä, veitsenterä, jyrsinterä
Läheisiä sanoja
keihäänheittäjä, keihäänkaari, keihäänkärki, keihäänterä, keihäänvarsi, keija