keikahdus
substantiivi
-
äkillinen liike tai kaatuminen
Hän kompastui ja yritti estää keikahduksen.
Taivutus
yks. nom. keikahdus, yks. gen. keikahduksen, yks. part. keikahdusta, yks. ill. keikahdukseen, mon. gen. keikahdusten keikahduksien, mon. part. keikahduksia, mon. ill. keikahduksiin.
Synonyymisanakirja
keikahdus
-
kaatuminen, heilahdus, keinahdus, kallistus.
Esimerkit
Äkillinen keikahdus sai veneen kallistumaan.
Hän tunsi pienen keikahduksen bussissa.
Tuuli aiheutti keikahduksen purjeveneessä.
Etymologia
Johdettu verbistä 'keikahtaa', jolla on venäläisperäinen alkuperä.
Käännökset
Riimisanakirja
keikahdus rimmaa näiden kanssa:
liikahdus, tuikahdus, pilkahdus, valonpilkahdus, toivonpilkahdus, vilkahdus, torkahdus, maiskahdus, leiskahdus
Liittyvät sanat
keikausLäheisiä sanoja
keijukorento, keijunkukka, keijusto, keikahdus, keikahtaa, keikailija