keikailu

substantiivi

1. toiminta, joka pyrkii herättämään huomiota liioitellulla esiintymisellä

   Hän pitää keikailuaa itseänsä korostavana.

Taivutus

yks. nom. keikailu, yks. gen. keikailun, yks. part. keikailua, yks. ill. keikailuun, mon. gen. keikailujen keikailuiden keikailuitten, mon. part. keikailuja keikailuita, mon. ill. keikailuihin.

Synonyymisanakirja

keikailu

1. flirttailu, näyttely, komeilu, koreilu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Keikailu on hänen lempiharrastuksensa.
Hän sai keikailusta paljon huomiota.
Keikailu voi olla sekä hauskaa että turhauttavaa.

Käännökset

Riimisanakirja

keikailu rimmaa näiden kanssa:

aikailu, haikailu, sikailu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

keikahtaa, keikailija, keikailla, keikailu, keikari, keikarinkukka