keino
substantiivi
-
menetelmä tai tapa saavuttaa jotain
"Käyttämällä oikeaa keinoa
Taivutus
yks. nom. keino, yks. gen. keinon, yks. part. keinoa, yks. ill. keinoon, mon. gen. keinojen, mon. part. keinoja, mon. ill. keinoihin.
Esimerkit
Keksimme uuden keinon ratkaista tämä ongelma.
On monta keinoa oppia kieliä nopeasti.
Hänellä on aina keino päästä tavoitteeseensa.
Etymologia
Alkuperä tuntematon, mutta liittyy keinona käytettyyn tapaan tai välineeseen.
sukulaissanat pohjoissaame geaidnu (suunta). Englanniksi means
Käännökset
| englanti |
measure, step expedient |
| ranska | dernier recours (m) |
| saksa | letztes Mittel, letzter Ausweg (m) |
| kreikka | έσχατη λύση (f) |
| italia | ultima risorsa (f), ultima spiaggia (f) |
| venäjä | после́дняя наде́жда (f) |
Slangisanakirja
-
keikka
-
keplottelee: keinotella : Ne keplotteli viel kevään siin kämpässä.
-
kikka: keino / temppu
Sanonnat
"Huumori on hyvä keino testata fanaattisuutta Fanaatikot eivät osaa nauraa uskomuksilleen."
"Kaikkivoipa keino, kulta."
"Nerokkaan poliitikon hienoin, viimeinen keino ja salaisuus: hämätä täydellisellä rehellisyydellä."
"Paras keino ennustaa tulevaisuutta on keksiä se."
"Suuttumus on ihmismielen keino panna kone vapaalle siihen saakka että kärsivällisyys alkaa taas tuottaa käyttövoimaa."
Riimisanakirja
keino rimmaa näiden kanssa:
suojakeino, taikakeino, voimakeino, tyylikeino, elinkeino, luontaiselinkeino, liitännäiselinkeino, maatalouselinkeino, kalastuselinkeino
Liittyvät sanat
ultima ratio, tehostuskeino, kommunikaatiokanava, keinollinen, tekotodellisuusLäheisiä sanoja
keinahdus, keinahtaa, keinauttaa, keino, keino-, keinoalkuinen