keisarikunta
substantiivi
-
maa tai alue, jota hallitsee keisari
Rooman keisarikunta oli laaja ja mahtava.
Taivutus
yks. nom. keisarikunta, yks. gen. keisarikunnan, yks. part. keisarikuntaa, yks. ill. keisarikuntaan, mon. gen. keisarikuntien keisarikuntain, mon. part. keisarikuntia, mon. ill. keisarikuntiin.
Esimerkit
Vanha keisarikunta kattoi laajat alueet.
Keisarikunnan aika oli voiman ja vaurauden aikaa.
Keisarikunta hajosi erimielisyyksien vuoksi.
Etymologia
Muodostettu sanoista 'keisari' ja 'kunta', tarkoittaen keisarin hallitsemaa aluetta.
Käännökset
Sitaatit
"Päivystävän upseerin tehtävä siirtyi minulle, mutta kurssi pysyy samana. Täyttä höyryä eteenpäin!" "
"Armoa ei anneta, vankeja ei oteta. Kuten hunnit tuhat vuotta sitten niittivät mainetta... tulkoon Saksan nimi Kiinassa niin hyvin tunnetuksi, ettei yksikään kiinalainen enää koskaan uskalla edes katsoa saksalaista karsaasti." "
Riimisanakirja
keisarikunta rimmaa näiden kanssa:
keikunta, kalifikunta, kiikunta, liikunta, työpaikkaliikunta, musiikkiliikunta, arkiliikunta, vesiliikunta, ruumiinliikunta, ulkoliikunta
Läheisiä sanoja
keisarihovi, keisarihuone, keisarikausi, keisarikunta, keisarileikkaus, keisarillinen