kellokukka

substantiivi

1. kasvi, jolla on kellomaiset kukat

   Pihamaalla kasvoi villinä kellokukkia.

Taivutus

yks. nom. kellokukka, yks. gen. kellokukan, yks. part. kellokukkaa, yks. ill. kellokukkaan, mon. gen. kellokukkien kellokukkain, mon. part. kellokukkia, mon. ill. kellokukkiin.

Synonyymisanakirja

kellokukka

1. kello.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Puistossa kukki kaunis kellokukka.
Hän poimi kellokukkia niityltä.
Kellokukka tarvitsee paljon valoa.

Käännökset

Riimisanakirja

kellokukka rimmaa näiden kanssa:

flamingokukka, tekokukka, maljakkokukka, leikkokukka, suppilokukka, harsokukka, suokukka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kellokasvi, kellokoneisto, kellokortti, kellokukka, kellokukkainen, kellokytkin