keltti

substantiivi

1. kelttiläistä kieltä puhuva henkilö tai vastaava etninen ryhmä

   Keltit elivät suurella alueella Euroopassa.

Taivutus

yks. nom. keltti, yks. gen. keltin, yks. part. kelttiä, yks. ill. kelttiin, mon. gen. kelttien, mon. part. kelttejä, mon. ill. keltteihin.

Synonyymisanakirja

keltti

1. kelttien suku.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Keltit asuivat muinoin Euroopassa.
Hän tutkii kelttien historiaa.
Keltit tunnettiin taidoistaan käsityöläisinä.
Kelttien kulttuuri on mielenkiintoinen.
Kelttimusiikki on ihastuttavaa.

Käännökset

Riimisanakirja

keltti rimmaa näiden kanssa:

speltti

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kelteisilleen, kelteisillään, keltiäinen, keltti, kelttiläinen, keltuainen