kemia

substantiivi

  1. tiede, joka tutkii aineiden ominaisuuksia ja koostumusta

    Opiskelen kemiaa yliopistossa.
Taivutus

yks. nom. kemia, yks. gen. kemian, yks. part. kemiaa, yks. ill. kemiaan, mon. gen. kemioiden kemioitten kemiain, mon. part. kemioita, mon. ill. kemioihin.

Synonyymisanakirja

kemia

  1. aineiden ominaisuudet, tieteellisen tuen ala, tiede, puukemia, henkilökemia, yhteensopivuus, tiede.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kemia on kiehtova tiede.
Hän on erikoistunut fysiologiseen kemiaan.
Kouluissa opiskellaan kemian perusteita.
Kemiassa tutkitaan aineiden reaktioita.
Kemian koe oli haastava.

Etymologia

Kreikasta 'kh?meia', joka tarkoittaa tieteellistä sekoittumista.

Slangisanakirja

  • Keman laitos: Kemian laitos (yliopisto)

  • kemma: kemia, oppiaine koulussa

Riimisanakirja

kemia rimmaa näiden kanssa:

kidekemia, elintarvikekemia, lääkekemia, makromolekyylikemia, kvanttikemia, alkemia, ydinkemia, biokemia, radiokemia

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kvartaarinen, poolinen, kemisti, paramorfoosi, sakkaroosi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro