kemia
substantiivi
-
tiede, joka tutkii aineiden ominaisuuksia ja koostumusta
Opiskelen kemiaa yliopistossa.
Taivutus
yks. nom. kemia, yks. gen. kemian, yks. part. kemiaa, yks. ill. kemiaan, mon. gen. kemioiden kemioitten kemiain, mon. part. kemioita, mon. ill. kemioihin.
Synonyymisanakirja
kemia
-
aineiden ominaisuudet, tieteellisen tuen ala, tiede, puukemia, henkilökemia, yhteensopivuus, tiede.
Esimerkit
Kemia on kiehtova tiede.
Hän on erikoistunut fysiologiseen kemiaan.
Kouluissa opiskellaan kemian perusteita.
Kemiassa tutkitaan aineiden reaktioita.
Kemian koe oli haastava.
Etymologia
Kreikasta 'kh?meia', joka tarkoittaa tieteellistä sekoittumista.
Käännökset
Slangisanakirja
-
Keman laitos: Kemian laitos (yliopisto)
-
kemma: kemia, oppiaine koulussa
Riimisanakirja
kemia rimmaa näiden kanssa:
kidekemia, elintarvikekemia, lääkekemia, makromolekyylikemia, kvanttikemia, alkemia, ydinkemia, biokemia, radiokemia
Liittyvät sanat
kvartaarinen, poolinen, kemisti, paramorfoosi, sakkaroosiLäheisiä sanoja
kelvoton, kelvottomasti, kelvottomuus, kemia, kemiallinen, kemiallisesti