kerkeä

verbi

1. ehtiä ajoissa tai saavuttaa joku tai jotakin ajoissa

   Hänen täytyi kerkeä junalle.

Taivutus

yks. nom. kerkeä, yks. gen. kerkeän, yks. part. kerkeää kerkeätä, yks. ill. kerkeään, mon. gen. kerkeiden kerkeitten kerkeäin, mon. part. kerkeitä, mon. ill. kerkeihin kerkeisiin.

Synonyymisanakirja

kerkeä

1. nopea, ketterä, vikkelä, joutuisa, joutuisa, kepeä, ketterä, nokkela, nopsa, vikkelä, riuska.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän on aina niin kerkeä auttamaan.
Kerkeä mieli auttaa oppimaan nopeasti uusia asioita.
Päätös syntyi kerkeästi ilman suurempia ongelmia.

Käännökset

Sanonnat

"Milloin laiska työtä tekee: kesällä ei kerkeä, talvella ei tarkene."

Riimisanakirja

kerkeä rimmaa näiden kanssa:

sirkeä, virkeä, särkeä, tärkeä, turhantärkeä, paskantärkeä, elintärkeä, pikkutärkeä, törkeä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kerjätä, kerjäys, kerkeys, kerkeä, kerkeäkielinen, kerkeästi