kesäaika
substantiivi
-
aikajärjestelmä, jossa kelloja siirretään yhden tunnin eteenpäin tavanomaisesta, talvella noudatettavasta ajasta
Muistathan siirtää kellot kesäaikaan huomenna.
Taivutus
yks. nom. kesäaika, yks. gen. kesäajan, yks. part. kesäaikaa, yks. ill. kesäaikaan, mon. gen. kesäaikojen kesäaikain, mon. part. kesäaikoja, mon. ill. kesäaikoihin.
Esimerkit
Kesäaika tuo mukanaan lisää valoa iltoihin.
Siirrymme kesäaikaan maaliskuussa.
Kesäajan loppuessa illat pimenevät.
Etymologia
Kombinaatio sanoista 'kesä' ja 'aika'.
Käännökset
| englanti |
summertime daylight saving, daylight savings, daylight-saving time, daylight-savings time |
| ranska | été (m), heure d'été (f) |
| saksa | Sommerzeit (f), Sommer (m) |
| kreikka | καλοκαίρι, θερινή ώρα (f) |
| italia | estate (m), ora legale (f) |
| venäjä | ле́тний сезо́н (m), ле́то, ле́тнее вре́мя года, ле́тнее вре́мя |
| ruotsi | sommartid |
| unkari | nyári időszámítás |
| latina | hora aestiva |
| puola | czas letni (m) |
| romania | ora de vară |
Riimisanakirja
kesäaika rimmaa näiden kanssa:
rykimäaika, pesimäaika, syntymäaika, siirtymäaika, heinäaika, määräaika, lisäaika, mietintäaika, päiväaika
Läheisiä sanoja
kesyys, kesä, kesäaamu, kesäaika, kesäapulainen, kesäasukas