kevyt
adjektiivi
-
joka ei ole raskas; joka ei kuormita, rasita tai sitoa liikaa
Kevyt teltta on helpompi kantaa mukana vaelluksella.
Taivutus
yks. nom. kevyt, yks. gen. kevyen, yks. part. kevyttä, yks. ill. kevyeen, mon. gen. kevyiden kevyitten, mon. part. kevyitä, mon. ill. kevyisiin kevyihin.
Esimerkit
Tämä laukku on kevyt kantaa.
Hän syö mieluummin kevyttä ruokaa illalla.
Kevytmekko oli täydellinen kesäpäivään.
Etymologia
Peräisin kantagermaanista keel 'helppo', 'kevyt'.
Katso keveä. Englanniksi light
Käännökset
Slangisanakirja
-
hepponen: kevyt / vähäarvoinen / vähäpitoinen : Sil oli aika hepposet perustelut.
-
hutsu: kevytkenkäinen nainen / huora
-
kevari: kevytmoottoripyörä : Kevarit ei maksa paljoo.
-
sopiva / riittävä : Kevyt flaksi sul kävi.
Sanonnat
"Kevyt kuin poliitikon lupaus."
"On helppoa olla raskas, mutta vaikeaa kevyt."
Liittyvät sanat
-soutuinen, kepeä, kevyehkö, päivettää, skootteriLäheisiä sanoja
keveäliikkeinen, keveästi, kevyesti, kevyt, kevytbetoni, kevytbetoninen