kide

substantiivi

  1. aineen pieni, usein monimuotoinen ja kiinteä osa

    Suola on kiteistä ainetta.
Taivutus

yks. nom. kide, yks. gen. kiteen, yks. part. kidettä, yks. ill. kiteeseen, mon. gen. kiteiden kiteitten, mon. part. kiteitä, mon. ill. kiteisiin kiteihin.

Synonyymisanakirja

kide

  1. osatekijä, aineosa, elementti, rakenneosa, komponentti.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kide kimalteli auringossa.
Hän tutki jään rakennetta ja siellä oli erikoisia kiteitä.
Tämä mineraali muodostaa upeita kiteitä.

Etymologia

Suomen sana, joka juontaa juurensa germaanisesta kantasanasta, liittyen aineen kiinteään, kiteiseen muotoon.

suomalais-volgalainen kice. Englanniksi crystal

Slangisanakirja

  • kiddari: kidekone (radio)

Riimisanakirja

kide rimmaa näiden kanssa:

nestekide, lumikide, vuorikide, kvartsikide, kaksoskide, jääkide

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kristalli, rombinen, monisärmäinen, kuusitahkoinen, hile

Läheisiä sanoja

khii, khmer, kibbutsi, kide, kidehila, kidejauhe

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro