kielenkanta

substantiivi

  1. kielen perustana olevat rakenteet ja sanasto

    Opiskellessani uutta kieltä, piti ensin oppia kielenkanta.
Taivutus

yks. nom. kielenkanta, yks. gen. kielenkannan, yks. part. kielenkantaa, yks. ill. kielenkantaan, mon. gen. kielenkantojen kielenkantain, mon. part. kielenkantoja, mon. ill. kielenkantoihin.

Synonyymisanakirja

kielenkanta

  1. puhekyky, ääntäminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Sanat nousivat hänen kielenkannastaan.
Hän yritti hillitä kielenkantansa.
Kielenkanta petti tiukan tilanteen edessä.

Riimisanakirja

kielenkanta rimmaa näiden kanssa:

saappaankanta, oksankanta, pultinkanta, eläinkanta, lampunkanta, kengänkanta

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro