kielimuoto

substantiivi

1. kielen jokin muoto tai versio

   Suomen kirjakieli ja puhekieli ovat kaksi erilaista kielimuotoa.

Taivutus

yks. nom. kielimuoto, yks. gen. kielimuodon, yks. part. kielimuotoa, yks. ill. kielimuotoon, mon. gen. kielimuotojen, mon. part. kielimuotoja, mon. ill. kielimuotoihin.

Synonyymisanakirja

kielimuoto

1. latinismi, heprean kieli, lingvistinen muoto, metakieli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tekstin kielimuoto on tärkeä.
On olemassa useita kielimuotoja.
Virallinen kielimuoto käytetään asiakirjoissa.

Käännökset

Riimisanakirja

kielimuoto rimmaa näiden kanssa:

nominaalimuoto, välimuoto, maskuliinimuoto, feminiinimuoto, esimuoto, sonaattimuoto, finiittimuoto, tautimuoto, passiivimuoto

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kielimaantiede, kielimakkara, kielimies, kielimuoto, kielimuuri, kielimäinen