kielisukulainen

substantiivi

1. kieli, jolla on yhteinen alkuperä toisen kielen kanssa

   Suomi ja unkarin kieli ovat kielisukulaisia.

Taivutus

yks. nom. kielisukulainen, yks. gen. kielisukulaisen, yks. part. kielisukulaista, yks. ill. kielisukulaiseen, mon. gen. kielisukulaisten kielisukulaisien, mon. part. kielisukulaisia, mon. ill. kielisukulaisiin.

Synonyymisanakirja

kielisukulainen

1. sukukieli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Suomi ja viro ovat kielisukulaisia.
Itämerensuomalaiset kielet kuuluvat samaan kieliperheeseen kielisukulaisten kanssa.
Kielisukulaiset kielet voivat olla hyvin erilaisia.

Käännökset

Riimisanakirja

kielisukulainen rimmaa näiden kanssa:

lainen, alainen, kapea-alainen, suppea-alainen, laaja-alainen, maalainen, thaimaalainen, länsimaalainen, suomenmaalainen, tšekinmaalainen

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kielisoitin, kielisosiologia, kielistudio, kielisukulainen, kielisukulaisuus, kielitaidoton