kieryys
substantiivi
-
ominaisuus tai tila olla kieroutunut tai kiertynyt
Puun rungon kieryys tekee siitä ainutlaatuisen.
Taivutus
yks. nom. kieryys, yks. gen. kieryyden, yks. part. kieryyttä, yks. ill. kieryyteen, mon. gen. kieryyksien, mon. part. kieryyksiä, mon. ill. kieryyksiin.
Esimerkit
Puheessa on havaittavissa kieryys.
Tekstiä on vaikea ymmärtää sen kieryyden vuoksi.
Kieryys joskus vaikeuttaa viestintää.
Käännökset
Riimisanakirja
kieryys rimmaa näiden kanssa:
kiikkeryys, kitkeryys, jämeryys, kiperyys, typeryys, höperyys, löperyys, ketteryys, kiveryys
Läheisiä sanoja
kierukkapyörä, kierukkavaihde, kierukkavälitys, kieryys, kierä, kierähdellä