kiinnitys
substantiivi
-
oikeus kiinteistöön tai irtaimistoon velan vakuudeksi
Isäni otti kiinnityksen taloon maksaa poikansa opintotuen.
Taivutus
yks. nom. kiinnitys, yks. gen. kiinnityksen, yks. part. kiinnitystä, yks. ill. kiinnitykseen, mon. gen. kiinnitysten kiinnityksien, mon. part. kiinnityksiä, mon. ill. kiinnityksiin.
Esimerkit
Kiinnitys tulee tehdä tarkasti.
Talo ja tontti ovat kiinnityksen kohteena.
Velkojan turvaksi luotiin kiinnitys.
Etymologia
Alkuperä 'kiinnittää'-verbistä, viittaa toimintaan, jossa jotain kiinnitetään tai liitetään jonnekin.
Käännökset
| englanti |
attachment mortgage incumbrance booking, engagement |
| ranska | amarrage (m), clouage (m) |
| saksa | Vertäuung (f), Fesselung (f) |
| italia | ormeggio (m), attracco (m), inchiodatura (f) |
| ruotsi | förtöjning |
| kreikka | προσάρτηση (f) |
| romania | atașare (f) |
| venäjä | присоедине́ние, прикрепле́ние |
Riimisanakirja
kiinnitys rimmaa näiden kanssa:
tarranauhakiinnitys, velkakiinnitys, tarrakiinnitys, kierrekiinnitys, pulttikiinnitys, ruuvikiinnitys, irtaimistokiinnitys, jännitys, liikajännitys
Liittyvät sanat
hypoteekki, irtaimistokiinnitys, velkakiinnitys, kiinteistölaina, kiinnitysoikeusLäheisiä sanoja
kiinnittäytyä, kiinnittää, kiinnityksenhaltija, kiinnitys, kiinnitysaine, kiinnityshakemus