kiinteä
adjektiivi || substantiivi
-
joka ei ole joustava tai irtonainen; kiinteistö
Istuimme kiinteällä penkillä. || Kiinteä on pysyvä omaisuus.
Taivutus
yks. nom. kiinteä, yks. gen. kiinteän, yks. part. kiinteää kiinteätä, yks. ill. kiinteään, mon. gen. kiinteiden kiinteitten kiinteäin, mon. part. kiinteitä, mon. ill. kiinteihin kiinteisiin.
Esimerkit
Kiinteä aine voi muuttua nestemäiseksi.
Vuoteen jalka on kiinteä osa rakennetta.
Heillä on kiinteä aikataulu töissä.
Etymologia
Tulee vanhasta suomalaisesta sanasta 'kiini', joka tarkoittaa kiinteää tai pysyvää.
kinteda < kinte; sukulaissanat viro kindel. Englanniksi fixed
Käännökset
Sitaatit
"Antakaa minulle kiinteä piste, niin minä vipuan maan paikaltaan."
Liittyvät sanat
jähmeä, karsta (2), symbioosi, amorfinen, kiinto-Läheisiä sanoja
kiinteyttää, kiinteytysvoimistelu, kiinteytyä, kiinteä, kiinteäkorkoinen, kiinteästi
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Mitä tarkoittaa kiinteä hop up.?
Mikä on kiinteä korko?
Mikä on kiinteä palkka?
Mikä on kiinteä omaisuus?
Mitä tarkoittaa kiinteä kustannus?
Mitä tarkoittaa kiinteä korko?