kiirekausi

substantiivi

1. aika, jolloin tehtävä- tai työmäärä on suurimmillaan

   Tämä on matkatoimiston kiirekausi.

Taivutus

yks. nom. kiirekausi, yks. gen. kiirekauden, yks. part. kiirekautta, yks. ill. kiirekauteen, mon. gen. kiirekausien kiirekautten, mon. part. kiirekausia, mon. ill. kiirekausiin.

Synonyymisanakirja

kiirekausi

1. kiireaika, sesongin huippu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Joulunaikaan meillä on aina kiirekausi.
Aloitimme valmistelut ennen sesongin kiirekautta.
Kesäloma on odotettu kiirekauden jälkeen.

Käännökset

Riimisanakirja

kiirekausi rimmaa näiden kanssa:

sadekausi, hellekausi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kiireinen, kiireisesti, kiireisyys, kiirekausi, kiireys, kiireysjärjestys