kilpa-autoilu
substantiivi
-
urheilulaji, jossa kilpaillaan autoilla
Hän harrastaa kilpa-autoilua.
Taivutus
yks. nom. kilpa-autoilu, yks. gen. kilpa-autoilun, yks. part. kilpa-autoilua, yks. ill. kilpa-autoiluun, mon. gen. kilpa-autoilujen kilpa-autoiluiden kilpa-autoiluitten, mon. part. kilpa-autoiluja kilpa-autoiluita, mon. ill. kilpa-autoiluihin.
Esimerkit
Kilpa-autoilu on suosittu laji ympäri maailmaa.
Hänen unelmansa on kilpa-autoilun mestaruus.
Kilpa-autoilu vaatii tarkkaa valmistautumista.
Etymologia
Sana muodostuu yhdyssanana sanoista 'kilpa' (tarkoittaa kilpailua) ja 'autoilu' (autoilla ajo
Käännökset
Sanonnat
"Ei tärkeintä ole voitto vaan jalo kilpa."
"Kilpa-autoilija myöhästyi joten hän ei ollut ajoissa."
Liittyvät sanat
kilpa-autoilija, kilpa-ajo, kilpa-ajaja, kilpa-ammunta, kilpa-autoLäheisiä sanoja
kilpa-ammunta, kilpa-auto, kilpa-autoilija, kilpa-autoilu, kilpaa, kilpahakija