kimakka
adjektiivi
-
ylä-äänialan kuulo-, tunto- tai makuvaikutelma
Hänen naurunsa on todella kimakkaa.
Taivutus
yks. nom. kimakka, yks. gen. kimakan, yks. part. kimakkaa, yks. ill. kimakkaan, mon. gen. kimakoiden kimakoitten kimakkojen kimakkain, mon. part. kimakoita kimakkoja, mon. ill. kimakkoihin kimakoihin.
Synonyymisanakirja
kimakka
-
kovaääninen, pureva, terävä, kimeä, häpeämätön, julkea, räikeä, itsepintainen, äänekäs, läpitunkeva, meluisa.
Esimerkit
Pilli soi kimakasti hiljaisuudessa.
Kimakka ääni sai koirat haukkumaan.
Puhelimessa kuului kimakka viestiääni.
Etymologia
Johdos sanasta 'kimeä'.
Käännökset
Liittyvät sanat
hihkaisu, kimeä, räikeäLäheisiä sanoja
kilvoitus, kimaira, kimakasti, kimakka, kimakkaääninen, kimakkuus