kimaltelu

substantiivi

1. valon välkkymisen tai kirkkaan heijastumisen ilmentymä

   Timanttien kimaltelu oli häikäisevää.

Taivutus

yks. nom. kimaltelu, yks. gen. kimaltelun, yks. part. kimaltelua, yks. ill. kimalteluun, mon. gen. kimaltelujen kimalteluiden kimalteluitten, mon. part. kimalteluja kimalteluita, mon. ill. kimalteluihin.

Synonyymisanakirja

kimaltelu

1. opalisointi, säihke.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Veden kimaltelu rannalla oli rauhoittavaa.
Hänen silmänsä kimaltelivat onnesta.
Joen pinnalla oli kimaltelua auringonpaisteessa.

Käännökset

Riimisanakirja

kimaltelu rimmaa näiden kanssa:

vaeltelu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kimallus, kimaltaa, kimalteinen, kimaltelu, kimara, kimbri