kimmeltää

verbi

1. heijastaa valoa monesta pienestä, liikkuvasta pisteestä

   Lumi kimmeltää auringossa.

Taivutus

yks. nom. kimmeltää, yks. gen. kimmellän, yks. part. kimmelsi, yks. ill. kimmeltäisi, mon. gen. kimmeltäköön, mon. part. kimmeltänyt, mon. ill. kimmellettiin.

Synonyymisanakirja

kimmeltää

1. loistaa, tuikkia, kajastaa, hohtaa, kiiltää, kiilua, säihkyä, kimaltaa, hehkua, säteillä, välkehtiä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Veden pinta kimmeltää auringossa.
Tähtitaivas kimmeltää öisin.
Hänen silmänsä kimmeltää kuin jalokivet.

Käännökset

Sanonnat

"Yön musta viitta on levinnyt peltojen ylle Se on vanha ja kulunut, ollut käytössä ikiajoista saakka Sen pienistä rei’istä kimmeltää vielä päivä Ihmiset kutsuvat reikiä tähdiksi Hupsut Nehän ovat päivän jäänteitä! Aurinko on piilossa Se nukkuu Aamulla se herää ja venyttää säteensä yli maan Ellei sitä laiskota Silloin se jää pilven untuvapeitteen alle nukkumaan Kaisa Ikola."

Riimisanakirja

kimmeltää rimmaa näiden kanssa:

edeltää, viheltää, äheltää, säheltää, kieltää, mieltää, mökeltää, imeltää, temmeltää

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kimmellellä, kimmellys, kimmeltely, kimmeltää, kimmoinen, kimmoisa