kimono
substantiivi
-
perinteinen japanilainen vaate
Hänellä oli päällään kaunis kimono.
Taivutus
yks. nom. kimono, yks. gen. kimonon, yks. part. kimonoa, yks. ill. kimonoon, mon. gen. kimonojen kimonoiden kimonoitten, mon. part. kimonoja kimonoita, mon. ill. kimonoihin.
Esimerkit
Kimono on perinteinen japanilainen asu.
Hän pukeutui kimonoonsa juhliin.
Kimono voi olla erittäin koristeellinen.
Morsiankimono oli silkkinen ja kaunis.
Kimonoa käytetään sekä miehillä että naisilla.
Etymologia
Peräisin japanin kielestä, tarkoittaa vaatetta.
Käännökset
| englanti |
kimono
A traditional Japanese robe-like garment that is now generally worn only in formal occasions. |
| ranska | kimono (m) |
| saksa | Kimono (m) |
| kreikka | κιμονό |
| unkari | kimonó |
| italia | chimono (m) |
| puola | kimono |
| venäjä | кимоно́ |
| ruotsi | kimono |
Liittyvät sanat
kansallispuku, hihaLäheisiä sanoja
kimmottomuus, kimnaasi, kimo, kimono, kimonohiha, kimonohihainen