kirkkaus
substantiivi
-
ominaisuus tai tila, jossa jotain on erittäin kirkasta tai loistavaa
Auringon kirkkaus on häikäisevä.
Taivutus
yks. nom. kirkkaus, yks. gen. kirkkauden, yks. part. kirkkautta, yks. ill. kirkkauteen, mon. gen. kirkkauksien, mon. part. kirkkauksia, mon. ill. kirkkauksiin.
Esimerkit
Hämärtyvässä illassa kirkkaus väheni.
Majakan kirkkaus auttoi laivoja.
Kirkkaus hänen silmissään oli vaikuttava.
Käännökset
| englanti |
brightness constancy lucidity, lucidness, pellucidity clarity |
| ranska | limpidité (f), brillance, éclat (m) |
| romania | strălucire (f), strălucire |
| saksa | Helligkeit (f), Schärfe (f), Präzision (f), Schein (m) |
| kreikka | φωτεινότητα (f) |
| venäjä | я́ркость (f), я́сность (f), свет (m), сия́ние |
| italia | definizione (f) |
| ruotsi | sken |
Riimisanakirja
kirkkaus rimmaa näiden kanssa:
narkkaus, merkkaus, virkkaus, pitsinvirkkaus, valkovirkkaus, morkkaus, nurkkaus, sohvanurkkaus, olonurkkaus
Liittyvät sanat
säädin, gallialainen, valovoima, hohde, säätääLäheisiä sanoja
kirkkaanvihreä, kirkkaanvärinen, kirkkaasti, kirkkaus, kirkkaussäädin, kirkko