kirkkovaltuutettu
substantiivi
-
henkilö, joka on valittu edustamaan seurakuntalaisia kirkkovaltuustossa
Kirkkovaltuutettu osallistuu seurakunnan päätöksentekoon.
Taivutus
yks. nom. kirkkovaltuutettu, yks. gen. kirkkovaltuutetun, yks. part. kirkkovaltuutettua, yks. ill. kirkkovaltuutettuun, mon. gen. kirkkovaltuutettujen, mon. part. kirkkovaltuutettuja, mon. ill. kirkkovaltuutettuihin.
Esimerkit
Hän on ollut kirkkovaltuutettuna jo vuosia.
Kirkkovaltuutetut päättävät seurakunnan asioista.
Kirkkovaltuutettu esitti uuden aloitteen.
Etymologia
Alkuperä: yhdistelmä sanoista 'kirkko' ja 'valtuutettu', tarkoittaa kirkollista valtuutettua.
Käännökset
Riimisanakirja
kirkkovaltuutettu rimmaa näiden kanssa:
oikeutettu, etuajo-oikeutettu, itseoikeutettu, vaalioikeutettu, äänioikeutettu, yksinoikeutettu, etuoikeutettu, epäoikeutettu, ylikoulutettu, juhlaliputettu
Liittyvät sanat
valtuutettuLäheisiä sanoja
kirkkotaide, kirkkotekstiili, kirkkovaltuusto, kirkkovaltuutettu, kirkkovene, kirkkoviini