kiro
substantiivi
-
voimakas viha tai inho
Hän tunsi kirottua kirottua kohtaan.
Taivutus
yks. nom. kiro, yks. gen. kiron, yks. part. kiroa, yks. ill. kiroon, mon. gen. kirojen, mon. part. kiroja, mon. ill. kiroihin.
Synonyymisanakirja
kiro
-
seko, kirous, kirota, kirous, kirous, kiroilla, kiroilla.
Esimerkit
Hänestä tuntui kuin jokin kiro olisi hänen yllään.
Kirolta ei voinut välttyä edes unessa.
Kirojen pelättiin vaikuttavan koko kylään.
Etymologia
Sana 'kiro', liittyen kiroukseen; viittaa vanhaan suomalaiseen perinteeseen.
sukulaissanat pohjoissaame garru. Englanniksi curse
Käännökset
| englanti |
curse blood |
Slangisanakirja
-
förbannaa: kiroilla / manata
Liittyvät sanat
halvattu, vietäväLäheisiä sanoja
kirnuta, kirnuuntua, kirnuutua, kiro, kiroilija, kiroilla