kivikautinen
adjektiivi
-
kivikaudelta peräisin oleva tai kivikauden aikainen
Arkeologit kaivoivat esiin kivikautisen asuinpaikan.
Taivutus
yks. nom. kivikautinen, yks. gen. kivikautisen, yks. part. kivikautista, yks. ill. kivikautiseen, mon. gen. kivikautisten kivikautisien, mon. part. kivikautisia, mon. ill. kivikautisiin.
Synonyymisanakirja
kivikautinen
-
megaliitti, megaliittirakennelma.
Esimerkit
Museossa on kivikautisia esineitä.
Kivikautiset asutukset ovat arkeologien kiinnostuksen kohteena.
Kivikautinen elämä vaati kestävyyttä.
Etymologia
Viittaa kivikauteen liittyviin asioihin ja on johdannainen sanasta 'kivikausi'.
Käännökset
| englanti |
neolithic |
| ranska | néolithique |
| saksa | steinzeitlich, uralt, vorsintflutlich, neolithisch |
| venäjä | неолити́ческий, неоли́товый |
Riimisanakirja
kivikautinen rimmaa näiden kanssa:
-kautinen, rautakautinen, permikautinen, tertiäärikautinen, kvartäärikautinen, pronssikautinen, elinkautinen, vuorokautinen, puolivuorokautinen
Liittyvät sanat
asuma, tulisija, sotakirves, liesiLäheisiä sanoja
kivikasvo, kivikasvoinen, kivikausi, kivikautinen, kivikirjoitus, kivikirkko