klusiili
substantiivi
-
äänne, joka syntyy kun kielen tai huulten liike sulkee ääniniekan
K on suomen kielessä klusiili.
-
Klusiiliäänne (ilmavirta katkeaa ja vapautuu)
Synonyymisanakirja
klusiili
-
obstruentti, labiaalinen klusiili, glottaaliklusiili.
Esimerkit
Kieltenoppimisessa klusiilit ovat tärkeitä.
Hän selvitti klusiilien merkityksiä.
Klusiilit käytetään lausumiseen.
Opettaja kertoi klusiileista tunnilla.
Ääntöelimet vaikuttavat klusiilien tuottamiseen.
Etymologia
Johdettu latinan verbistä claudere (sulkea), viitaten tietynlaisiin äänteisiin.
Käännökset
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
Liittyvät sanat
affrikaatta, lokus, aspiraatio, media