koiranpenikka
substantiivi
-
nuori koira, pentu
"Koiranpenikka oli suloinen ja leikkisä."
Taivutus
yks. nom. koiranpenikka, yks. gen. koiranpenikan, yks. part. koiranpenikkaa, yks. ill. koiranpenikkaan, mon. gen. koiranpenikoiden koiranpenikoitten koiranpenikkojen koiranpenikkain, mon. part. koiranpenikoita koiranpenikkoja, mon. ill. koiranpenikkoihin koiranpenikoihin.
Esimerkit
Koiranpenikka leikki siskonsa kanssa.
He adoptoivat uuden koiranpenikan.
Koiranpenikka kasvoi nopeasti vanhemmaksi.
Etymologia
Yhdistelmä 'koira' ja 'penikka', tarkoittaa koiranpentua.
Käännökset
Läheisiä sanoja
koiranköynnös, koiranleuka, koirannauris, koiranpenikka, koiranpensas, koiranpentu