koivunurpu
substantiivi
-
koivun kukinto, jota kutsutaan myös 'norkoiksi'
Kaatuneen puun oksilta löytyi koivunurpuja.
Taivutus
yks. nom. koivunurpu, yks. gen. koivunurvun, yks. part. koivunurpua, yks. ill. koivunurpuun, mon. gen. koivunurpujen, mon. part. koivunurpuja, mon. ill. koivunurpuihin.
Esimerkit
Koivunurpu on kevään ensimmäisiä merkkejä.
Pikkulinnut syövät mielellään koivunurpuja.
Koivunurpuja voi käyttää salaatissa.
Käännökset
Läheisiä sanoja
koivunoksa, koivunritva, koivunrunko, koivunurpu, koivunvarpu, koivupuinen