kokoontumiskielto
substantiivi
-
viranomaisen antama määräys, joka kieltää ihmisiä kokoontumasta yhteen tietyssä paikassa
Poliisi asetti kokoontumiskiellon torille.
Taivutus
yks. nom. kokoontumiskielto, yks. gen. kokoontumiskiellon, yks. part. kokoontumiskieltoa, yks. ill. kokoontumiskieltoon, mon. gen. kokoontumiskieltojen, mon. part. kokoontumiskieltoja, mon. ill. kokoontumiskieltoihin.
Esimerkit
Alueelle määrättiin kokoontumiskielto.
Kokoontumiskielto jatkuu toistaiseksi.
Hän rikkoi kokoontumiskieltoa.
Käännökset
Riimisanakirja
kokoontumiskielto rimmaa näiden kanssa:
kielto, virkakielto, lomakielto, toimenpidekielto, ydinkoekielto, pelikielto, vientikielto, uintikielto, pysäköintikielto, tuontikielto
Läheisiä sanoja
kokoontua, kokoontuma, kokoontumisajo, kokoontumiskielto, kokoontumispaikka, kokoontumisvapaus