koksi
substantiivi
-
hiilestä ilman pääsyn estäen tehty palamaton ja kova aine
Koksi on hiilen kovettunut muoto
Taivutus
yks. nom. koksi, yks. gen. koksin, yks. part. koksia, yks. ill. koksiin, mon. gen. koksien, mon. part. kokseja, mon. ill. kokseihin.
Esimerkit
Koksia käytetään teräksen valmistuksessa.
Koksi on energialähde.
Vanha tehdas käyttää koksi vieläkin.
Etymologia
Tulee sanasta 'keksi', joka tarkoitti alun perin polttoturvetta.
Käännökset
Liittyvät sanat
turvekoksi, kuonabetoniLäheisiä sanoja
koksaamo, koksata, koksautua, koksi, koksiintua, koksittaa