kolpakko
substantiivi
-
hatun tapainen päähine
Hänellä on päässään vanhanaikainen kolpakko.
Taivutus
yks. nom. kolpakko, yks. gen. kolpakon, yks. part. kolpakkoa, yks. ill. kolpakkoon, mon. gen. kolpakkojen kolpakoiden kolpakoitten, mon. part. kolpakkoja kolpakoita, mon. ill. kolpakkoihin kolpakoihin.
Esimerkit
Mies joi koko illan isosta kolpakosta.
Olutta tarjoiltiin vanhoissa kolpakoissa.
Kolpakko kaatui pöydälle
Etymologia
Lainattu ruotsin sanasta 'kålpägg' tai 'kålpock', tarkoittaa kannua tai oluttuoppia.
slaavilainen (puola, venäjä). Englanniksi jug, chalice
Käännökset
englanti |
tankard |
Slangisanakirja
-
kolpis
Liittyvät sanat
kolpakollinen, tuoppi, olutLäheisiä sanoja
kolossi, kolottaa, kolotus, kolpakko, kolpakollinen, koltan kieli