konkata

verbi

1. kaatua nurin tai mennä nurin

   Laiva meinasi konkata myrskyssä.

Taivutus

yks. nom. konkata, yks. gen. konkkaan, yks. part. konkkasi, yks. ill. konkkaisi, mon. gen. konkatkoon, mon. part. konkannut, mon. ill. konkattiin.

Synonyymisanakirja

konkata

1. nilkuttaa, ontua.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vanha auto alkoi konkata keskellä matkaa.
Hänen oli pakko konkata kotiin vairauduttuaan.
Lintu konkkasi pesälleen.

Käännökset

Riimisanakirja

konkata rimmaa näiden kanssa:

donkata

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

konjunktio, konjunktuuri, konkari, konkata, konkelo, konkelopuu