konnotaatio
substantiivi
-
sanassa oleva sivumerkitys tai vivahte, joka mennyt yli sen kirjaimellisen tai perusmerkityksen
Sana kotimaa kantaa voimakasta konnotaatiota.
-
Sanan oheismerkitys tai sen luoma mielleyhtymä
Esimerkit
Sanalla voi olla positiivinen tai negatiivinen konnotaatio.
Konnotaatiot muuttuvat usein ajan myötä.
Sanan konnotaatio voi vaikuttaa siihen
Etymologia
Lainasana latinan sanasta connotatio, joka merkitsee 'mukanaoleva merkitys'.
Käännökset
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
| englanti |
connotation |
| ranska | connotation (f) |
| saksa | Konnotation, Nebenbedeutung, Beiklang, Beigeschmack |
| kreikka | υποδήλωση (f), συνεκδοχή (f) |
| italia | connotazione (f) |
| romania | conotație (f) |
| venäjä | подте́кст (m), коннота́ция (f), созначе́ние |
| ruotsi | konnotation, bibetydelse, innebörd |
Riimisanakirja
konnotaatio rimmaa näiden kanssa:
meditaatio, agitaatio, imitaatio, resitaatio, gravitaatio, levitaatio, auskultaatio, konsultaatio, implantaatio, transplantaatio
Liittyvät sanat
denotaatioLäheisiä sanoja
konnanmarja, konnansylki, konnantyö, konnari, konnuus, konossementti