koreilu

substantiivi

1. näyttävä käytös tai esilläolo

   Hänestä huokuu selvästi koreilu.

Taivutus

yks. nom. koreilu, yks. gen. koreilun, yks. part. koreilua, yks. ill. koreiluun, mon. gen. koreilujen koreiluiden koreiluitten, mon. part. koreiluja koreiluita, mon. ill. koreiluihin.

Synonyymisanakirja

koreilu

1. prameilu, keikailu, prameilu, prameilu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Koreilu sopii paremmin juhliin kuin arkeen.
Hänen tapansa korielen teki vaikutuksen.
Liiallinen koreilu voi ärsyttää muita.

Käännökset

Riimisanakirja

koreilu rimmaa näiden kanssa:

poreilu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

koreanvärinen, koreasti, koreilla, koreilu, koreittain, korento