korko
substantiivi
-
rahasumma, jonka joku saa lainasta tai sijoituksesta. Myös jalan alla oleva korkea osa kengässä.
Hän maksoi lainansa korot ajoissa.
Taivutus
yks. nom. korko, yks. gen. koron, yks. part. korkoa, yks. ill. korkoon, mon. gen. korkojen, mon. part. korkoja, mon. ill. korkoihin.
Esimerkit
Korko nousi tänään pörssissä.
Hänen asuntolainansa korko on kiinteä.
Korkojen lasku ilahduttaa lainanottajia.
Etymologia
Lainattu ruotsin sanasta 'kork' 1500-luvulla
korkea; sukulaissanat pohjoissaame goargu (nimi). Englanniksi heel (of shoe)
Käännökset
englanti |
lift interest rate, rate of interest interest rente |
Riimisanakirja
korko rimmaa näiden kanssa:
kiilakorko, lainakorko, markkinakorko, huutokauppakorko, rautakorko, primekorko, viitekorko, piikkikorko, reaalikorko
Liittyvät sanat
korko-ompelu, prime-korko, prosentti, velkamenot, kengänkorkoLäheisiä sanoja
korkkiruuvi, korkkitammi, korkkiutua, korko, korko-ompelu, korkoehto