korkokenkä
substantiivi
-
kenkä, jonka pohja on korotettu kantapään kohdalta
Hänellä oli jalassaan punaiset korkokengät.
Taivutus
yks. nom. korkokenkä, yks. gen. korkokengän, yks. part. korkokenkää, yks. ill. korkokenkään, mon. gen. korkokenkien korkokenkäin, mon. part. korkokenkiä, mon. ill. korkokenkiin.
Esimerkit
Hän osti uudet korkokengät juhlaa varten.
Korkokenkä jäi kiinni rautaristikkoon.
Kävely korkokengillä vaatii harjoitusta.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'korko' (heel) ja 'kenkä' (shoe).
Käännökset
Riimisanakirja
korkokenkä rimmaa näiden kanssa:
kenkä, nauhakenkä, läskipohjakenkä, nahkakenkä, kiiltonahkakenkä, nilkkakenkä, mokkakenkä, juhlakenkä, nappulakenkä, hihnakenkä
Läheisiä sanoja
korkoerä, korkokanta, korkokartta, korkokenkä, korkokuukausi, korkokuva