korostus
substantiivi
-
Toimenpide tai tapa, jolla jotain tehdään huomattavammaksi tai selkeämmäksi.
Hänen puheessaan oli voimakas tunne korostus.
Taivutus
yks. nom. korostus, yks. gen. korostuksen, yks. part. korostusta, yks. ill. korostukseen, mon. gen. korostusten korostuksien, mon. part. korostuksia, mon. ill. korostuksiin.
Synonyymisanakirja
korostus
-
kirkas kohta, aksentti, murtaminen, vieraanvoittoisuus, ääntämistapa, äänensävy, murre, puhetapa.
Esimerkit
Tekstissä on paljon korostuksia tärkeissä kohdissa.
Pidin hänen esityksestään
Etymologia
Johtuu verbistä 'korostaa', joka merkitsee esille tuomista tai painottamista.
Käännökset
Riimisanakirja
korostus rimmaa näiden kanssa:
itsekorostus, saarrostus, siirrostus, murrostus, uurrostus
Liittyvät sanat
koroste, aksentti, vieraanvoittoinen, painotusLäheisiä sanoja
korosteisuus, korostekynä, korostua, korostus, korostusmerkki, koroton