korpitaival
substantiivi
-
Matka tai kulku pienellä metsäisellä reitillä tai sillä syrjäisellä alueella.
Vaeltajat lähtivät rohkeasti uuteen korpitaipaleeseen.
Taivutus
yks. nom. korpitaival, yks. gen. korpitaipalen, yks. part. korpitaivalta, yks. ill. korpitaipaleen, mon. gen. korpitaipalien korpitaivalten, mon. part. korpitaipalia, mon. ill. korpitaipaliin.
Esimerkit
Korpitaival kulki vaihtelevassa maastossa.
Hän selvisi yksin korpitaipaleesta.
Korpitaival tarjoaa upeita maisemia ja hiljaisuutta.
Käännökset
Riimisanakirja
korpitaival rimmaa näiden kanssa:
taival, erämaataival, vapaataival, pikataival, elontaival, elämäntaival, alkutaival, lopputaival, siirtymätaival
Läheisiä sanoja
korpisuo, korpisärki, korpitaipale, korpitaival, korpivaellus, korporaatio